Söimme cabinissa oman aamupalan ja lähdimme jatkamaan matkaa puoli yhdeksältä.
Heti ensimmäiseksi pysähdyimme kauniilla Hulderstigen-sillalla Sjoa-joella. Täältä lähtisi vaellusreittejä.
Seuraavana Veo Bridge myös Sjoa-nimisellä joella. Jätämme auton levikkeelle ja kävelemme länteen päin kuohuvan kosken viertä ylämäkeen lyhyen matkan vanhalle sillalle asti. Upea paikka.
Vähän matkan päässä maps näyttää nimen viewpoint ja täältä on kauniit näkymät.
Katsomme mikä paikka on Ridderspranget mapsin kartalla, toiselta nimeltä The Knight's leap. Pieni ajomatka pois tieltä ja päädymme hiekkatietä pitkin parkkialueelle puiden siimekseen. Täällä on huussi ja selvästi camping-autoja ollut yön yli. Kävelemme noin 5 minuutin matkan voimakkaasti kuohuvalle koskelle ja pidämme evästauon kalliolla.
Randen-nimisen kaupungin jälkeen pysähdymme levikkeellä jossa on vessat ja vieressä Nessebrue-silta ja vihreänturkoosia vettä.
Otta-kaupungissa ladataan autoa ja syömme mäkissä.
Mieheni löytää hyvänkuuloisen yöpaikan ensi yöksi yksityiseltä majoittajalta Booking.comista läheltä Eikesdalenia.
Dombåsissa laitamme auton taas laturiin ja haemme kaksi leivonnaista leipomosta ja kävelemme lähellä olevaan sotamuistopuistoon, minneparken. Kello on puoli kaksi.
Jatkamme tielle E136.
Sitten tulee paikka Kvernhusfossen. Piknikpöytiä joella.
Sitten Romsdalen bridge. Silta oli vaikeampi löytää, mutta lopulta saimme hyvän katselukohdan vähän matkaa sivuun pikkutieltä, mapsissa se taitaa olla nimetty Point de vue.
Yritimme etsiä mikä mapsissa on Colliding waterfalls ja ajeltiin summan mutikassa mäkeä ylös vastakkaiseen suuntaan (kyltissä Bjørnekleiva), mutta päädyimme johonkin ehkä campingalueelle jossa oli hyvin hiljaista ja koristeltua pihaa, joten nappasin äkkiä kuvan alaspäin putouksille ja käännyimme pois. Jostain tien varrelta alhaalla näki putouksia sen sekunnin ajan ohimennen, mutta levikettä ei ollut.
Seuraava pysähdyspaikka on Slettafossen-putous, jossa voi kävellä eri näköalakohtiin katsomaan. Täällä on pieni matkamuistomyymälä.
Matka jatkuu pohjoiseen ja äkkiä ajamme pitkän matkan kuin kanjonissa, jossa joka puolella ympärillä tulee vuorilta alas vesiputouksia pieninä tai isoina noroina. Älyttömän kaunista ja hämmentävän näköistä.
Trollveggenin isolla parkkipaikalla pysähdymme lataamaan autoa ja täällä on iso vierailukeskus ravintoloine, vessoineen ja myymälöineen. Satelee pikkuisen. Itse Trollveggen on sumussa. Se on Euroopan korkein kallioseinä.
Kello on jo yli neljä. Jatkamme matkaa kohti Åndalsnäs-kaupunkia, jossa jätämme auton laturiin ja käymme syömässä erikoisessa ja hauskassa pikku ravintolassa nimeltä Sødahlhuset, josta valitsemme yhden huikean salaatin lämpimillä mausteisilla kuumilla perunoilla ja parsalla sekä tuoreilla marjoilla ja on annoksessa jotain vadelmakermaakin sekä yhden porkkanasosekeiton itsetehdyllä leivällä. Käymme myös kaupassa hakemassa taas huomisaamuksi aamupalajogurtit/-puurot. Norjassa on myynnissä kaupoissa useita erilaisia kivoja pikareita, joissa on mysli mukana, ja ne tulevat tutuksi reissumme aikana.
Åndalsnäsissa on viimeistä päivää auki gondoli, joka vie korkealle vuorelle, mutta jätämme sen väliin korkean hinnan ja myöhäisen ajan takia. Haluamme päästä perille majapaikkaamme.
Sinne ajammekin seuraavaksi puolentoista tunnin matkan.
Olemme perillä vasta puoli kahdeksan aikaan persoonallisessa kotimajoituksessa nimeltä Iris Vendal, jossa omistaja opastaa meidän yläkertaan. Olemme ainoat vieraat, joten jaettu kylpyhuone on yksin meidän. Omistaja asuu alakerrassa.
Omakotitalo sijaitsee Eikesdalsvatnet-järven rannalla lähellä Ekesdalia ja parvekkeeltamme on suora näkymä vesiputoukselle Mardalsfossenille, jonne aiomme mennä heti aamusta. Mielettömät maisemat. Miten joku voi asua tämmöisessä paikassa.
Illalla rentoudumme yhteisissä yläkerran tiloissa ja juomme punaviiniä sekä aloitamme The House of the Dragonin toisen kauden emmekä jaksa miettiä juurikaan huomista.
Ajettu reitti:
Ajettu noin 270 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti