Aamulla söimme oman aamupalan huoneessa ja oli aika jatkaa matkaa. Hyvästelimme emäntämme ja kiitimme majoituksesta upeassa paikassa.
Ensin ajoimme Mardalsfossen-vesiputoukselle, joka löytyi pienen ylimääräisen mutkan takaa tullitieltä Eikesdalenista luoteeseen. Tämä vesiputous liittyy sähkövoimalaan, joten se virtaa vain tietyn ajan joka kesä. Kävely oli mennessä melkein koko ajan ylämäkeen ja loppua kohden polku kapeni kivikkoiseksi. Koko kävelyyn edestakaisin käytimme noin 1 tunti 45 minuuttia valokuvaamisineen. Upea paikka! Lähellä putousta sai sumusta vaatteet täysin märiksi, mutta siihen olimme varautuneet ulkohousuilla ja -takeilla.
Kuva. Mardalsfossen
Kuva. Mardalsfossen
Seuraavaksi lähdimme ajamaan tietä nimeltä Aursjøvegen.
Olimme etukäteen pari päivää aikasemmin etsineet tietoa tästä maisematiestä, että onko se ajettavissa. Varoituksia löytyi, että kyseessä on tullitie ja hiekkatie, se voi olla huonokuntoinen ja on paikoitellen kapea, eikä sinne saisi mennä isoilla autoilla, ja että tiellä on yksi yhden kaistan kapea tunneli, joka tekee silmukan kiven sisässä. Mutta tie oli loppujen lopuksi hyvä ja näinme myös asuntoautojakin tulevan vastaan.
Kuva. Maisemaa Aursjøvegen-tiellä
Sää on hieno. Aurinko lämmittää, vaikka ulkona on vain 14 astetta lämmintä.
Ensimmäisenä pysähdymme kohdassa Pothole, Jettegryte, eli se on jonkin sortin hiidenkirnu. Keksimme jättää auton vieressä sopivasti olevalle sivutielle, koska hiidenkirnun luona ei ollut kunnollista levennystä. Vähän matkan päässä oli sopiva levike, josta kävelimme hiidenkirnulle. Oli erikokoisia kiviä joiden yli kiipeillä, mutta matka oli lyhyt. Perillä odotti sinistä vettä sisältävä iso kuoppa, jossa oli vettä ja pieni putous virtasi hiidenkirnuun.
Seuraavaksi tulee tien erikoisin paikka, Aurstaupet, kallionreuna, jossa pääsee kurkistamaan reunalta alas laaksoon. Oli pakko kontata ja ryömiä, eikä silloinkaan uskaltanut mennä ihan reunalle asti kurkistamaan alas. Päätähuimaavan mahtava paikka ja uskomaton kokemus.
Pysähdyimme padolla, Aursjødammen, syömässä eväitä. Täällä on ravintoja tai kahvila, mutta se on nyt kiinni.
Kuva. Maisemaa Aursjøvegen-tiellä
Etsimme päivän aikana seuraavalle yölle majoitusta ja päädymme yksityisen majoittajan paikkaan Kristiansundissa.
Aursjøvegen vie lopulta kaupunkiin nimeltä Sunndalsøra, vähän ennen kolmea iltapäivällä. Laitamme auton halpaan laturiin. Kirjastossa pääsee käymään vessassa. Kaupasta haetaan jäätelöt ja kierretään keskustaa. Näemme mainoksen vesiputouksesta nimeltä Vinnufossen, joka on yksi Euroopan suurimmista putouksista. Se on niin lähellä, joten ajamme sinne. Ei oltukaan huomattu tätä paikkaan kartalta aiemmin.
Jotta pääsee Vinnufossenille, pitää kulkea monta porrasta ylämäkeen. On menossa joku kampanja, jossa saisi ostaa itselleen oman portaan, koska portaita rakennetaan koko ajan lisää ylemmäs. Osassa portaista on jonkun henkilön tai ryhmän tms. nimi.
Meille riittää kiipeämiseen se, että pysähdymme ensimmäiselle näköalapaikalle puuskuttamaan ja ihailemaan vesiputousta. Kaunis paikka.
Kuva. Vinnufossen
Sitten mäki alas takaisin autolle ja keula kohti Kristiansundia, Dalen kaupunginosaa, ihan Norjan länsirannikolla. Pääsemme majoittajan talon alakerran huoneistoon, jonne on oma sisäänkäynti.
Paikka on aika karu, kun mielessä vilkkuu vielä edellisen yön majoituksen maisemat. Täältä on yksi ikkuna joka sekin on käytännössä suoraan toisen talon seinään.
Lähdemme heti kauppaan ja ostamme pakastepitsan paistettavaksi majoituksessa. Ainakin täällä on uuni. Mutta ei leivinpaperia, jonka puuttumisen onneksi huomaamme ennen kauppaan lähtöä. Kaupasta ostetaan myös valmiiksi aamiaista huomiselle. Lataamme myös autoa.
Periaatteessa tästä alkaa huomenna kotimatka, koska aiomme suunnata seuraavaksi etelään päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti