13.8.2024 Kristiansund - Valldal

Aamulla aamupalan jälkeen suuntaamme maisematielle Atlantenhavsvegen, Norjan länsireunalla. 

Ennen sitä käymme Kristiansundin satamassa katsomassa ympäristöä.

Atlantenhavsvegenillä on monta pysähdyspaikkaa, mutta koska maisematie saarten läpi on niin lyhyt, noin 8 km, niin ajamme ensin sen kokonaan läpi ja sitten käännymme takaisin ja silloin pysähtelemme parissa paikassa.

Käymme kävelemässä Hågån ympyräreitin.

Kuva. Hågå-kävelyreitiltä merelle

Sitten käymme kävelemässä reitin Eldhusøya-nimisessä paikassa, jossa on katettu ympyräkierros ja josta saa hyviä valokuvia maisematien suosituimpaan nähtävyyteen, korkeaan siltaan, Storseisundbrua. Täällä on runsaasti väkeä.

Kuva. Storseisundbrua Eldhusøya-nimisessä paikassa

Kuva. Storseisundbrua Eldhusøya-nimisessä paikassa

Kuva. Storseisundbrua Eldhusøya-nimisessä paikassa

Ajamme takaisin tien toiseen päähän ja jatkamme eteenpäin länteen.

Pysähdymme hiekkarannalla nimeltä Farstadsanden. Levän haju on huumaavaa.

Kuva. Farstadsanden

Ja eteenpäin on Askevågen viewpoint, jossa on lasikuutio aallonmurtajan päässä ja kalastava perhe.

Kuva. Askevågen

Moldessa käymme syömässä ja lataamme autoon sähköä. Sitten odotamme lauttaa Moldesta Vestnesiin. Maksu tapahtuu auton ikkunasta helposti lähimaksulla. Lautassa on iso sisätila.

Ajamme etelään päin Vestenesiin jossa lataamme autoa ja sitten Valldaliin, toiselta nimeltä ilmeisesti Sylte, jossa myös lataamme autoa. Olin etukäteen katsonut että olisi vapaata Gjestgiverissä ja varaamme yön paikan ulkopuolella netin kautta, koska kello on jo yli viisi. Huoneemme ikkunasta näkyy hautausmaa.

Käymme kaupassa ostamassa iltapalaa ja aamupalaa. Lähdemme vielä myöhemmin kävelylle, käymme rannan laiturilla ja kävelemme Valldøla-joen vartta pienen lenkin.

Kuva. Valldalissa rannalla

Kuva. Valldøla-joki

Kuva. Ajettu reitti

Hyvä nettisivu, josta löytyy Atlantenhavsvegenin pysähtymispaikat on täällä: https://www.nasjonaleturistveger.no/en/routes/atlanterhavsvegen/

Toinen: https://www.theatlanticroad.com/about

Ajettu noin 190 km.

12.8.2024 Eikesdalen - Kristiansund

Aamulla söimme oman aamupalan huoneessa ja oli aika jatkaa matkaa. Hyvästelimme emäntämme ja kiitimme majoituksesta upeassa paikassa.

Ensin ajoimme Mardalsfossen-vesiputoukselle, joka löytyi pienen ylimääräisen mutkan takaa tullitieltä Eikesdalenista luoteeseen. Tämä vesiputous liittyy sähkövoimalaan, joten se virtaa vain tietyn ajan joka kesä. Kävely oli mennessä melkein koko ajan ylämäkeen ja loppua kohden polku kapeni kivikkoiseksi. Koko kävelyyn edestakaisin käytimme noin 1 tunti 45 minuuttia valokuvaamisineen. Upea paikka! Lähellä putousta sai sumusta vaatteet täysin märiksi, mutta siihen olimme varautuneet ulkohousuilla ja -takeilla.

Kuva. Mardalsfossen

Kuva. Mardalsfossen

Kuva. Mardalsfossen

Kuva. Mardalsfossen

Seuraavaksi lähdimme ajamaan tietä nimeltä Aursjøvegen.

Olimme etukäteen pari päivää aikasemmin etsineet tietoa tästä maisematiestä, että onko se ajettavissa. Varoituksia löytyi, että kyseessä on tullitie ja hiekkatie, se voi olla huonokuntoinen ja on paikoitellen kapea, eikä sinne saisi mennä isoilla autoilla, ja että tiellä on yksi yhden kaistan kapea tunneli, joka tekee silmukan kiven sisässä. Mutta tie oli loppujen lopuksi hyvä ja näinme myös asuntoautojakin tulevan vastaan.

Kuva. Aursjøvegen-tien tunnelissa

Kuva. Maisemaa Aursjøvegen-tiellä

Sää on hieno. Aurinko lämmittää, vaikka ulkona on vain 14 astetta lämmintä.

Ensimmäisenä pysähdymme kohdassa Pothole, Jettegryte, eli se on jonkin sortin hiidenkirnu. Keksimme jättää auton vieressä sopivasti olevalle sivutielle, koska hiidenkirnun luona ei ollut kunnollista levennystä. Vähän matkan päässä oli sopiva levike, josta kävelimme hiidenkirnulle. Oli erikokoisia kiviä joiden yli kiipeillä, mutta matka oli lyhyt. Perillä odotti sinistä vettä sisältävä iso kuoppa, jossa oli vettä ja pieni putous virtasi hiidenkirnuun.

Kuva. Jettegryte

Seuraavaksi tulee tien erikoisin paikka, Aurstaupet, kallionreuna, jossa pääsee kurkistamaan reunalta alas laaksoon. Oli pakko kontata ja ryömiä, eikä silloinkaan uskaltanut mennä ihan reunalle asti kurkistamaan alas. Päätähuimaavan mahtava paikka ja uskomaton kokemus. 

Kuva. Aurstaupet

Pysähdyimme padolla, Aursjødammen, syömässä eväitä. Täällä on ravintoja tai kahvila, mutta se on nyt kiinni.

Kuva. Maisemaa Aursjøvegen-tiellä

Kuva. Maisemaa Aursjøvegen-tiellä

Etsimme päivän aikana seuraavalle yölle majoitusta ja päädymme yksityisen majoittajan paikkaan Kristiansundissa.

Aursjøvegen vie lopulta kaupunkiin nimeltä Sunndalsøra, vähän ennen kolmea iltapäivällä. Laitamme auton halpaan laturiin. Kirjastossa pääsee käymään vessassa. Kaupasta haetaan jäätelöt ja kierretään keskustaa. Näemme mainoksen vesiputouksesta nimeltä Vinnufossen, joka on yksi Euroopan suurimmista putouksista. Se on niin lähellä, joten ajamme sinne. Ei oltukaan huomattu tätä paikkaan kartalta aiemmin.

Jotta pääsee Vinnufossenille, pitää kulkea monta porrasta ylämäkeen. On menossa joku kampanja, jossa saisi ostaa itselleen oman portaan, koska portaita rakennetaan koko ajan lisää ylemmäs. Osassa portaista on jonkun henkilön tai ryhmän tms. nimi.

Meille riittää kiipeämiseen se, että pysähdymme ensimmäiselle näköalapaikalle puuskuttamaan ja ihailemaan vesiputousta. Kaunis paikka.

Kuva. Vinnufossen

Kuva. Vinnufossen

Sitten mäki alas takaisin autolle ja keula kohti Kristiansundia, Dalen kaupunginosaa, ihan Norjan länsirannikolla. Pääsemme majoittajan talon alakerran huoneistoon, jonne on oma sisäänkäynti.

Paikka on aika karu, kun mielessä vilkkuu vielä edellisen yön majoituksen maisemat. Täältä on yksi ikkuna joka sekin on käytännössä suoraan toisen talon seinään.

Lähdemme heti kauppaan ja ostamme pakastepitsan paistettavaksi majoituksessa. Ainakin täällä on uuni. Mutta ei leivinpaperia, jonka puuttumisen onneksi huomaamme ennen kauppaan lähtöä. Kaupasta ostetaan myös valmiiksi aamiaista huomiselle. Lataamme myös autoa.

Periaatteessa tästä alkaa huomenna kotimatka, koska aiomme suunnata seuraavaksi etelään päin.

Kuva. Ajettu reitti

Hyvä nettisivu josta näkee tietoa Aursjøvegen-tiestä on esimerkiksi täällä: https://www.visitaursjovegen.no/english

Tai täällä: https://www.fjordnorway.com/en/see-and-do/aursjovegen-mountain-road

Ajettu noin 190 km.

11.8.2024 Jotunheimin kansallispuisto - Eikesdalen

Söimme cabinissa oman aamupalan ja lähdimme jatkamaan matkaa puoli yhdeksältä.

Heti ensimmäiseksi pysähdyimme kauniilla Hulderstigen-sillalla Sjoa-joella. Täältä lähtisi vaellusreittejä.

Kuva. Hulderstigen-sillalla Sjoa-joella

Seuraavana Veo Bridge myös Sjoa-nimisellä joella. Jätämme auton levikkeelle ja kävelemme länteen päin kuohuvan kosken viertä ylämäkeen lyhyen matkan vanhalle sillalle asti. Upea paikka.

Kuva. Koski Sjoa-joella kävelyreitillä kohti Veo Bridgeä

Kuva. Veo Bridge Sjoa-joella

Vähän matkan päässä maps näyttää nimen viewpoint ja täältä on kauniit näkymät.

Kuva. Mapsissä kohdan nimi Viewpoint

Katsomme mikä paikka on Ridderspranget mapsin kartalla, toiselta nimeltä The Knight's leap. Pieni ajomatka pois tieltä ja päädymme hiekkatietä pitkin parkkialueelle puiden siimekseen. Täällä on huussi ja selvästi camping-autoja ollut yön yli. Kävelemme noin 5 minuutin matkan voimakkaasti kuohuvalle koskelle ja pidämme evästauon kalliolla.

Kuva. Ridderspranget eli The Knight's leap

Kuva. Lehmiä tiellä jossain The Knight's leapin jälkeen

Randen-nimisen kaupungin jälkeen pysähdymme levikkeellä jossa on vessat ja vieressä Nessebrue-silta ja vihreänturkoosia vettä.

Kuva. Nessebrue-silta

Otta-kaupungissa ladataan autoa ja syömme mäkissä.

Mieheni löytää hyvänkuuloisen yöpaikan ensi yöksi yksityiseltä majoittajalta Booking.comista läheltä Eikesdalenia.

Dombåsissa laitamme auton taas laturiin ja haemme kaksi leivonnaista leipomosta ja kävelemme lähellä olevaan sotamuistopuistoon, minneparken. Kello on puoli kaksi.

Jatkamme tielle E136.

Sitten tulee paikka Kvernhusfossen. Piknikpöytiä joella.

Kuva. Kvernhusfossen

Sitten Romsdalen bridge. Silta oli vaikeampi löytää, mutta lopulta saimme hyvän katselukohdan vähän matkaa sivuun pikkutieltä, mapsissa se taitaa olla nimetty Point de vue.

Kuva. Romsdalen bridge

Yritimme etsiä mikä mapsissa on Colliding waterfalls ja ajeltiin summan mutikassa mäkeä ylös vastakkaiseen suuntaan (kyltissä Bjørnekleiva), mutta päädyimme johonkin ehkä campingalueelle jossa oli hyvin hiljaista ja koristeltua pihaa, joten nappasin äkkiä kuvan alaspäin putouksille ja käännyimme pois. Jostain tien varrelta alhaalla näki putouksia sen sekunnin ajan ohimennen, mutta levikettä ei ollut.

Kuva. Colliding waterfalls, kuva Bjørnekleiva-tieltä

Seuraava pysähdyspaikka on Slettafossen-putous, jossa voi kävellä eri näköalakohtiin katsomaan. Täällä on pieni matkamuistomyymälä.

Kuva. Slettafossen-putous

Kuva. Slettafossen-putous

Matka jatkuu pohjoiseen ja äkkiä ajamme pitkän matkan kuin kanjonissa, jossa joka puolella ympärillä tulee vuorilta alas vesiputouksia pieninä tai isoina noroina. Älyttömän kaunista ja hämmentävän näköistä.

Kuva. Vesiputouksia, tiellä ennen Trollveggeniä

Trollveggenin isolla parkkipaikalla pysähdymme lataamaan autoa ja täällä on iso vierailukeskus ravintoloine, vessoineen ja myymälöineen. Satelee pikkuisen. Itse Trollveggen on sumussa. Se on Euroopan korkein kallioseinä.

Kuva. Trollveggen on sumussa

Kello on jo yli neljä. Jatkamme matkaa kohti Åndalsnäs-kaupunkia, jossa jätämme auton laturiin ja käymme syömässä erikoisessa ja hauskassa pikku ravintolassa nimeltä Sødahlhuset, josta valitsemme yhden huikean salaatin lämpimillä mausteisilla kuumilla perunoilla ja parsalla sekä tuoreilla marjoilla ja on annoksessa jotain vadelmakermaakin sekä yhden porkkanasosekeiton itsetehdyllä leivällä. Käymme myös kaupassa hakemassa taas huomisaamuksi aamupalajogurtit/-puurot. Norjassa on myynnissä kaupoissa useita erilaisia kivoja pikareita, joissa on mysli mukana, ja ne tulevat tutuksi reissumme aikana.

Åndalsnäsissa on viimeistä päivää auki gondoli, joka vie korkealle vuorelle, mutta jätämme sen väliin korkean hinnan ja myöhäisen ajan takia. Haluamme päästä perille majapaikkaamme.

Sinne ajammekin seuraavaksi puolentoista tunnin matkan.

Olemme perillä vasta puoli kahdeksan aikaan persoonallisessa kotimajoituksessa nimeltä Iris Vendal, jossa omistaja opastaa meidän yläkertaan. Olemme ainoat vieraat, joten jaettu kylpyhuone on yksin meidän. Omistaja asuu alakerrassa. 

Omakotitalo sijaitsee Eikesdalsvatnet-järven rannalla lähellä Ekesdalia ja parvekkeeltamme on suora näkymä vesiputoukselle Mardalsfossenille, jonne aiomme mennä heti aamusta. Mielettömät maisemat. Miten joku voi asua tämmöisessä paikassa.

Kuva. Majoituspaikan parvekkeella, kaukana näkyy Mardalsfossen

Illalla rentoudumme yhteisissä yläkerran tiloissa ja juomme punaviiniä sekä aloitamme The House of the Dragonin toisen kauden emmekä jaksa miettiä juurikaan huomista.

Ajettu reitti:

Kuva. Ajettu reitti

Ajettu noin 270 km.

10.8.2024 Ajo Hafjell - Jotunheimen kansallispuisto (maisematie Valdresfye)

Nyt matka pääsee alkamaan kunnolla. Tähän asti pari päivää on ollut vain siirtymiä. Norjan maisemat alkavat näyttämään jo nyt alkuvaiheessa upeilta.

Hafjellin hotellin aamupalan jälkeen aloitamme matkan kohti Jotunheimen kansallispuistoa lännessä. Vielä ei tietoa mihin menemme ensi yöksi. Katsotaan mihin asti mukavasti jaksamme ajaa.

Olimme illalla katsoneet useammasta lähteestä, että google mapsin pieneltä tieltä vaikuttanut tie pitäisi olla ihan ajokelpoinen kohti länttä. Etsimme googlesta tietoa tiestä fv2442/fv204. Pitäisi olla ihan hyvä tie.

Jos olisimme katsoneet karttaa paremmin aiemmin eilen, olisimme voineet jäädä yöksi vähän etelämmäs, ehkä paremmalle sijainnille jatkon kannalta. Nyt aiomme lähteä kuitenkin pienemmälle tielle, eikä ajaa takaisin etelään isommalle tielle.

Pysähdymme heti Hafjellissa yhdellä pikalatureista lataamaan autoon tarpeeksi sähköä, kunnes lähdemme matkaan länteen kohti Fagernesia.

Tie fv2442/fv204 sijaitsee Langsuan kansallispuistossa. On metsää, mutkaisia teitä, kukkuloita. (Alhaalla tarkempia tietoja).

Tiellä on puomit ja ne ovat auki, joten uskaltaudumme ajamaan. Tullimaksuja ei ole. Muitakin tiellä liikkujia näkyy.

 

Pysähdymme suunnilleen puolivälissä etappia. Täällä on kahvila, joka on vielä kiinni, ja huussi ja opastustauluja. Ajamme hiukan pidemmälle sillan yli ja pysähdymme tien vierelle Holsfossen-koskelle. Nimellä löytyy paikka google mapsilla. Polku kosken viertä on paikoitellen märkää, joten emme kävele ympyräreittiä joka vie kahvilan luo, vaan käännymme takaisin autolle.

Kuva. Holsfossen

Tie jatkuu tästä noin 30 km hyväkuntoisena soratienä.

Pysähdymme ottamaan silloin tällöin valokuvia. Yksi levike on Trejetna-järven luona jossa tiellä makoilee lampaita.

Kuva. Trejetna-järvi.

Vähän ennen Fagernesia pysähdymme piknikille tien sivuun Steinsetfjorden-nimisen järven rannalle pöytäryhmän luokse. Maisemat ovat upeat. 

Kuva. Steinsetfjorden-järvi

Nyt on kulunut 3,5 tuntia lähdöstä Hafjellista auton pikalaturilta.

Fagernesissa etsimme autolle paikan hidaslaturista läheltä rantaa ja tutustumme keskustaan kävellen. 

Käymme rannalla ja löydämme hassun pikku saaren Vesleøye, johon vie laituri. Käymme saaren päässä.

Kuva. Vesleøye

Alkaa olla lounasaika ja kova nälkä, joten käymme katsomassa olisiko ruokakaupassa jotain syötävää. Täällä olikin onnistunut kauppareissu Kjøpesenterissä, koska löydämme sattumalta Eurosparista tiskin, jossa myydään kuumahyllystä erilaisia valmisruokia, jotka näyttävät kaupan itsensä pakkaamilta. Ostamme rasian lasagnea, paistopisteeltä jonkun tacoleiväntapaisen sekä smoothieta. Sekä jotain keksejä ja pähkinöitä evääksi autoon. Kävelemme rannalle syömään pöytäryhmälle.

Jatkamme matkaa Fagernesista pohjoiseen tietä fv51, eli maisematietä nimeltä Valdresfye, joka kulkee Jotunheimin vuoristoalueella.

Pysähdymme Smorkollen-nimisellä korkealla kukkulalla, johon pääsee helposti kävelemään huipulle tieltä ylös katsomaan näköaloja. Olemme 1156 metrin korkeudessa.

Kuva. Smorkollen

Kuva. Smorkollen

Seuraavana on Rjupa-niminen parkkipaikka, jossa on koski ja maisemaa.

Sitten olemme Valdresfye-maisematien korkeimmalla kohdalla, jonne on rakennettu kahvila. Paikan nimi on Flye1389, eli se on 1389 metrin korkeudessa. Ennen kahvilaa näimme poroja tien vierellä, joita oli kuvaamassa valtava määrä ihmisiä.

Kuva. Flye1389

Seuraavaksi on joku hassu kivi kiven päällä, Steinplassen, josta on tehty maisemapaikka, mutta emme nouse autosta ulos vaan katsomme kauempaa.

Vargebakkane-parkkipaikalta on upeat maisemat.

Kuva. Vargebakkane

Seuraavaksi ajamme vähän tieltä sivuun Gjende-nimiselle turkoosille järvelle. Täällä on runsaasti väkeä, kahvila sekä olisi patikointimahdollisuuksia.

Kuva. Gjende-järvi

Kello on yli neljä ja päivä on ollut pitkä, joten alamme etsimään sopivaa yöpaikkaa. Lähellä on Jotunheimen caravan camp, joten käymme kysymässä cabinia eli pientä mökkiä ja sellainen on vapaana, joten jäämme yöksi tänne.

Cabin vaikuttaa aika uudelta. Suihkutilat ja vessat ovat erillisessä huoltorakennuksessa. Ostamme 10 kruunun poletit suihkua varten. Jostain syystä naisten puolella saa 4 minuutin suihkun, mutta miesten puolella vain 2,5 minuutin suihkun. 

Ja auton hidaslaturi pihassa on niin älyttömän kallis, että irrotamme piuhan ehkä puolen tunnin päästä. Sähkö riittää hyvin huomiseen.

Leirintä-alueella on pieni kauppa sisäänkirjautumis-rakennuksessa, josta käymme ostamassa aamupalaksi jogurtit huoneen jääkaappiin.

Vietämme illan cabinissa suunnitellen seuraavaa päivää ja syömme vain eväitä, mitä on autoon ostettu. Lännessä on luvattu sateita, joten taidamme ajaa ennemmin pohjoiseen päin.

Ajettu reitti:

Kuva. Google maps. Ensimmäinen etappi, reitti kartassa pienempiä teitä pitkin Hafjellista Fagernesiin(D). Hiukan tarkemmin tien kunnosta ja ajo-ohjeita: alussa tie meni sellaisten kylien kautta kuin Segalstad ja Forset. Segalstadista alkaen tien nimi on Vestringsvegen ja myöhemmin Forsetin jälkeen käännytään pienemmälle tielle nimeltä on fv2442/fv204. Myöhemmin tien nimi vielä vaihtuu Lenningsvegeniksi. Stolenin kohdalla kartassa käännymme oikealle Brendavegenille ja kohta vielä oikealle Steinsetbygdvegenille ja sen jälkeen laskeudumme alamäkeen kohti isoa kaupunkia Fagernesia, joka sijaitsee Valdresin kansallispuistossa. (Katso kuvassa reitti kartalla yllä.) Paikoitellen tie on hyväkuntoista soratietä, joten mitään ongelmia ei sen suhteen ole. Yksi matkan tienpätkä osoittautuu olevan asvalttityön alla. Murske on yllättävän isokokoista kiveä, joten aloimme jo pelätä renkaiden puolesta. Muitakin sillä tiellä liikkujia oli.

Kuva. Toinen etappi, reitti Fagernesista pohjoiseen Valdresfye-maisematiellä Jotunheimen vuoristoalueella. Päätepiste on yöpymispaikkamme.

Hyvä nettisivu josta näkee helposti Valdresflye-maisematien isoimmat pysähtymispaikat on täällä: https://www.nasjonaleturistveger.no/en/routes/valdresflye/

Ajettu vajaa 200 km.

9.8.2024 Västerås (Ruotsi) - Hafjell (Norja)

Aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan kohti Norjaa. Aamulla oli täysin aurinkoista, mutta sitten alkoi sataa koko ajan enemmän mitä lähemmän Norjaa pääsimme. Siksi ei tullut otettua juurikaan kuvia tältä pätkältä. Örebrossa autoa ladatessa oli vielä täysin sininen taivas.

Karlstadin länsipuolella pidimme paussin, latasimme lisää autoa ja kävimme Bergvik köpcenterissä ostamassa lounaaksi salaatin ja muuta syötävää ja evästä autoon.

Kolmas auton latauspaikka oli Charlottenbergissä ennen rajan ylittämistä Norjaan.

Ajoimme Norjassa Hafjelliin isoon ketju-hotelliin yöksi. 

Matka Västeråsista oli noin 7 tuntia, plus latauspysähdyksiä ja jaloittelutaukoja.

Hotellin pihan yksityisen toimijan hidaslaturissa oli lappu "epäkunnossa". Hotellista eivät osanneet auttaa. Mies soitti numeroon laturissa ja sieltä sanottiin että kyllä, on epäkunnossa.

Kävimme vähän uimassa ja saunassa hotellin spa-osastolla ja myöhemmin söimme hotellin ravintolassa. Se olikin yllättäen buffet-illallinen, joten saimme mahat kunnolla täyteen, mutta laadultaan kuin työpaikan perus-lounasruokaa. Ainakin jälkiruokapöytä ja salaattipöytä oli monipuolinen.

Itse Hafjellin kaupunki jäi meiltä kokonaan tutustumatta.

Kuva. Latauksessa Ruotsin puolella Örebrossa.